sunnuntai 9. joulukuuta 2018

perjantai 7. joulukuuta 2018

Vuoden 2018 piparkakkutalot

Tässä tämän vuoden piparkakkutalot ♥ Ylempi iso talo on vielä kesken ja sinne muuttaa vielä asukkaita, julkaisen kuvan valmiista talosta lähempänä joulua sitten.




perjantai 16. marraskuuta 2018

Piparkakku-bebeleivokset

Tein isänpäiväksi tällaisia piparkakun makuisia bebeleivoksia :) Rakastan pipareita ja varsinkin piparkakkutaikinaa ♥ Ja myöskin piparkakun makuiset muut leivonnaiset aina houkuttelevat mua.

Näissä bebeissä on piparkakun makuinen pohja, kermatäyte ja piparkakun makuinen tomusokerikuorrute. Mutta nämä jäivät omasta mielestäni ehdottomasti kaipaamaan jotakin. Ihan hyviä olivat, mutta siinä se oikeastaan sitten olikin.

Maistoin pohjataikinaa raakana (tietty!) ja se oli mielestäni aika mautonta. Sokeria siihen tulee aika vähän, varmaan on ajateltu että täyte ja kuorrute sitten kompensoivat sitä. Odotinko liikaa, sellaista järisyttävän hyvää ja aitoa piparkakun makua? Varmasti. Mutta silti sen maku ei ihan iskenyt muhun. Lisäksi rakenne jäi hieman sellaiseksi hieman jauhoiseksi.

Tuo taivaallisen herkulliselta näyttävä kermatäyte oli myös itselleni pettymys. Siinä ei maistunut oikein mikään. Ja lisäksi tein nämä itse minimuffinssivuokaan, jolloin leivokseni olivat ehdottomasti liian korkeita ja tällöin myös täytettä on ehdottomasti liikaa.

Ja sitten on vielä tuo päällinen. En ole tomusokeri-vesikuorrutteiden suurin ystävä, mutta tästä innostuin, sillä sen sekaan tulee piparkakkumausteita sekä siirappia. Mutta taas, valitettavasti petyin. Kuorrute oli jotenkin vetisen makuinen. Kyllä siitä kuitenkin sai piparkakun maun tuntumaa, ja nämä leivokset ehdottomasti vaativat sen laimean pohjansa takia.

Tämä resepti ei siis ollut täysi napakymppi. Kaipasin varsinkin sitä aitoa ihanaa piparkakun makua. Jotain tässä pitäisi muuttaa. Mutta kuten sanoin, ihan hyviä kuitenkin olivat :)

Näiden ohje löytyy Kodin Kuvalehden uudesta Piparkakku-ekstralehdestä.

Tässä alla alkuperäinen ohje ihan pienin muutoksin nyt joka tapauksessa, jos joku haluaa sen nähdä, vaikka itse en täysin tyytyväinen ollutkaan.


Piparkakku-bebeleivokset (noin 16 kpl)

Pohja:
100 g voita
3/4 dl fariinisokeria
2 3/4 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
½ tl neilikkaa
1/4 tl inkivääriä
1 kananmuna

Täyte:
1 dl kuohukermaa
2 keltuaista
2 rkl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä
100 g voita
2 tl vaniljasokeria

Ruskea kuorrutus:
2 dl tomusokeria
½ tl kanelia
1/4 tl inkivääriä
2 rkl tummaa siirappia
1-2 tl kylmää vettä

Valkoinen kuorrutus:
½ dl tomusokeria
noin 1 tl kylmää vettä

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri nopeasti vaaleaksi vaahdoksi. Älä vatkaa liian kauaa, jotta taikina ei saa liikaa ilmaa ja ala liikaa kohoilemaan uunissa. Lisää muna ja vatkaa taas nopeasti tasaiseksi. Lisää lopuksi keskenään sekoitetut kuivat ainekset nopeasti sekoittaen.

Painele palat jauhotetuin sormin noin 16 voidellun vuoan pohjalle ja reunoille. Kertakäyttövuokia ei tarvitse voidella. Nosta vuoat jääkaappiin noin kolmeksi tunniksi, tällöin taikina ei valahda uunissa vuokien pohjalle.

Paista pohjia 200 asteessa 10-12 minuuttia. Tarkkaile kuitenkin, etteivät reunat pääse palamaan.  Anna pohjien jäähtyä kunnolla.

Tee seuraavaksi täyte. Mittaa kuohukerma, keltuaiset, sokeri ja maissitärkkelys kattilaan. Kuumenna sekoittaen, kunnes seos sakenee kiisseliksi. Älä anna kiehahtaa, vaan nosta kattila liedeltä ja jäähdytä.

Kun seos on jäähtynyt, vaahdota toisessa kulhossa pehmeä voi ja vaniljasokeri kevyesti vaahdoksi. Lisää jäähtynyt kiisseli sekaan. Vatkaa tasaiseksi ja kuohkeaksi.

Irrota jäähtyneet pohjat vuoista. Täytä ne kermatäytteellä, ja tasoita pinta. Anna leivosten jähmettyä kylmässä seuraavaan päivään, tai vähintään muutama tunti.

Mittaa kulhoon tomusokeri ruskeaa kuorrutusta varten. Sekoita joukkoon mausteet ja siirappi. Lisää kylmää vettä tippa kerrallaan, kunnes seos on notkeaa, mutta vielä paksua. Levitä kuorrute leivosten pinnalle, tai dippaa leivokset siihen.

Tee sokerikuorrutus sekoittamalla tomusokerin joukkoon tilkka vettä. Sekoittele, ja lisää vettä tarvittaessa. Älä tee liian löysää, jotta kuorrute ei sekoitu ruskean kuorrutteen joukkoon. Pursota leivosten päälle haluamiasi kuvioita.

lauantai 10. marraskuuta 2018

Vadelma-valkosuklaajuustokakku browniepohjalla

Tällainen browniepohjainen vadelma-valkosuklaajuustokakku lähti tänään tilauksesta pienen tytön 1-vuotissyntymäpäiville ♥



tiistai 6. marraskuuta 2018

Ristiäiskakku sokerimassatennareilla

Sain suuren kunnian tehdä kakun ja muita leivonnaisia ensimmäisen kummityttöni ensimmäisiin juhliin eli ristiäisiin ❤ Tässä kakussa oli mansikka- ja vaniljatäytteet, ja kaikki koristeet tennareita myöten ovat itse tehtyjä :) Kakku oli halkaisijaltaan 26 cm ja korkeudeltaan 10 cm.


maanantai 22. lokakuuta 2018

Fariini-kahvikakku suolakinuskilla

Syksyisin iskee hirveä inspiraatio leipoa kahvikakkuja! Leivon mä niitä muulloinkin ja ihan ympäri vuoden, mutta syksyllä voisin aina elää pelkillä kahvikakuilla. Ne vaan jotenkin kuuluu mun syksyyn, ja lisäksi tietenkin pikkuhiljaa lähestyvään jouluun. ♥

Tämän syksyn ensimmäinen kahvikakku oli tällainen maustekakku-tyyppinen fariinikakku, jossa on ihanan voimakas maku, pehmeän mehevä rakenne ja -yllättäen- suolakinuskia päällä. Ja nämä Nordicwaren kahvikakkuvuoat on ihan mun ehdottomia suosikkeja! En enää muihin vaihda.

Resepti Kakkuviikarin vispailuja! -blogista.


 Fariini-kahvikakku suolakinuskilla

2 kananmunaa
400 g fariinisokeria
200 g kermaviiliä
100 g voita
1 tl kanelia
½ tl neilikkaa
2 tl kardemummaa
1,5 tl soodaa
300 g vehnäjauhoja


Suolakinuski:
2 dl kuohukermaa
2 dl fariinisokeria
0,5-1tl sormisuolaa


Sulata voi ja anna jäähtyä. Vatkaa kananmunat ja fariinisokeri vaaleaksi vaahdoksi kevyesti. Lisää kermaviili ja voisula. Sekoita nopeasti tasaiseksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi, mutta vain sen verran, että ainekset ovat sekoittuneet.

 Kaada taikina voideltuun 2,36-litraiseen kahvikakkuvuokaan. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 50 min. (Omassa uunissani ja Nordicwaren vuoassa tämä paistui 150 asteessa noin 40-45 minuutissa). Kokeile kypsyyttä tikulla. Anna jäähtyä pieni hetki ja kumoa.

Kun kakku on kokonaan jäähtynyt, tee kinuski. Keitä paksupohjaisessa kattilassa kuohukerma ja fariinisokeri kinuskiksi, varo keittämästä liikaa. Lisää suola keittämisen puolessa välissä. (Huom: vain sormisuola käy, älä korvaa sitä tavallisella suolalla!) Anna kinuskin jäähtyä ja paksuuntua hetki. Valuta sitten kakun päälle lusikalla tai pursotinpussilla. Ripottele päälle nomparelleja halutessasi.

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Suklaakuppikakut maitosuklaakreemillä

Tällaiset isot suklaakuppikakut maitosuklaakreemillä kuorrutettuna lähtivät eilen maailmalle :)



maanantai 15. lokakuuta 2018

Omena-kinuskijuustokakku

Taisin taas löytää uuden juustokakkusuosikin! Tämä syksyinen omena-kinuskijuustokakku kätkee sisälleen voissa, fariinisokerissa ja kanelissa karamellisoituja pehmeitä omenanpalasia. Ja päälle tulee paksu kerros itse keitettyä kinuskia. Aivan ihana kakku, ehdottomasti yks parhaista! ♥ 

Reseptistä kiitos ja kunnia Minkalle Kaakao kermavaahdolla -blogiin.


Omena-kinuskijuustokakku

Keksipohja:
200 g kaurakeksejä tai digestivejä
80 g voita


Murskaa keksit pieneksi muruksi ja sekoita joukkoon sulatettu voi.

Painele muruseos leivinpaperilla vuoratun 26 cm irtopohjavuoan pohjalle ja hieman reunoille. (Jos haluat tehdä 24-senttiseen vuokaan, ohjetta kannattaa pienentää, koska tämä tuli 26-senttisessäkin vuoassa lähes reunoille asti).

Omenat:

4 omenaa (n. 750 g kuorineen)
80 g voita
5 rkl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
3 tl kanelia


Kuori ja pilko omenat pieniksi noin 1x1 cm paloiksi.

Mittaa pannulle voi, fariinisokeri, vaniljasokeri ja kaneli.

Lisää joukkoon omenat ja sekoittele 5-10 minuutin ajan, kunnes omenat alkavat pehmenemään.
Anna jäähtyä hetki ja kaada varovasti keksipohjan päälle vuokaan.

Juustokakkutäyte:
600 g maustamatonta tuorejuustoa
4 munaa
2 dl ruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
2 rkl sitruunamehua
2 dl kuohukermaa
1/3 dl perunajauhoja


Sekoita tuorejuustot ja kananmunat keskenään sähkövatkaimella. Älä vatkaa turhaan ylimääräistä, vain sen verran että seos on tasaista.

Mittaa joukkoon ruokosokeri, vaniljasokeri ja sitruunamehu.

Sekoita vispilällä kerma ja perunajauhot keskenään pienessä kulhossa ja sekoita tuorejuustotäytteeseen. Kaada juustokakkumassa vuokaan omenoiden päälle.

Tämä kakku kannattaa paistaa vesihauteessa. Vuoraa vuoan pohja huolellisesti useammalla foliokerroksella, niin ettei vettä pääse vuoan sisälle. Aseta vuoka syvälle uunipellille ja laita pelti uuniin. Kaada pellille noin 2 cm kerros vettä. Paista 170 asteessa uunin alemmalla keskitasolla 1 tunti. Jos kakku alkaa kovasti tummua, laita vuoan päälle folio. Sammuta uuni ja jätä kakku sinne vielä puoleksi tunniksi. Nosta jäähtymään ja anna tekeytyä jääkaapissa mielellään yön yli. Ole varovainen uunista nostaessasi, sillä vesi on todella kuumaa!

Kinuski:
2dl kuohukermaa
2dl fariinisokeria

Valmista kinuski seuraavana päivänä, tai ainakin vasta sitten kun kakku on kunnolla jääkaappikylmä.
Kuumenna kerma ja fariinisokeri pienessä kattilassa. Sekoittele ja anna kiehua ja kuplia hiljalleen noin 10 minuuttia. Tarkkaa aikaa on mahdotonta sanoa, koska se riippuu niin paljon käytettävästä kattilasta ja lieden tehosta.

Anna kinuskin jäähtyä hetken aikaa, niin että se paksuuntuu hieman. Kaada juustokakun päälle. Aloita keskeltä kakkua ja levitä reunoja kohti niin, että kinuski valuu reunojen yli. Anna jähmettyä jääkaapissa ennen viimeistelyä.

Koristeluun:
2 dl vispikermaa
2 rkl sokeria
pekaanipähkinöitä


Vaahdota kerma ja mausta sokerilla. Tee kermapursotukset kakun reunoille ja koristele pähkinöillä.

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Mustaherukka-suklaahyydykekakku browniepohjalla

Tällaisen pienen 17-senttisen mustaherukka-suklaahyydykekakun tein viime viikolla miesystäväni 30-vuotissynttäreiden kunniaksi. Mä niin tykkään tästä väri- ja makuyhdistelmästä ♥

Reseptiä tälle kakulle ei valitettavasti ole vielä tulossa, koska ainesten mittasuhteet juuri tähän vuokaan vaativat pientä hienosäätöä. Tämä olisi sopinut paremmin ehkä hieman isompaan vuokaan, varsinkin tuon pohjan osalta. Joten katsotaan josko kokeilen tätä jossain vaiheessa eri vuokaan uudestaan :)



tiistai 11. syyskuuta 2018

Fariini-cookiet

Rakastan erilaisia cookieita, ja niitä löytyykin blogistani paljon. Tänään kokeilin ekaa kertaa fariini-cookieita, joihin nimensä mukaisesti tulee paljon fariinisokeria. Lisäksi ihanaa makua antamaan tulee kanelia, ja tästä(kään) taikinasta ei saa unohtaa suolaa, joka tasapainottaa maut täydellisesti.

Nämä olivat aivan ihania, voimakkaan makuisia, tahmaisen pehmeitä, meheviä ja ihanasti syksyyn sopivia keksejä! ♥ Jo näiden taikina on niin järjettömän herkullista, että sen voisi kokonaankin syödä ihan sellaisenaan. Lisäksi nämä ovat todella helppotekoisia, mitään ei tarvitse vaahdotella. Ainoa haaste on paisto, näiden pitää jäädä sopivan raaoiksi, jotta rakenne on täydellisen pehmeä.

Ja kyllä, suosittelen ehdottomasti digitaalivaakaa näiden(kin) tekemiseen.

Resepti Ruokasurffausta -blogista hieman muunneltuna.


Fariini-cookiet (noin 30 kpl)

250 g vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1½ tl maissitärkkelystä (Maizenaa)
1/4 tl suolaa
3/4 tl kanelia
muutama pyöräytys vaniljamyllystä (tai esim. vaniljasokeria)
250 g fariinisokeria
170 g voita (normaalisuolaista)
1 kananmuna 

Koristeluun:
erikoishienoa Siro-sokeria

Sulata voi ja anna sen jäähtyä sen verran, ettei se tunnu enää kuumalta.

Yhdistä jauhot, sooda, Maizena, suola, kaneli ja vanilja. 

Lisää voisulan sekaan fariinisokeri ja kananmuna. Sekoita hyvin sekaisin esim. lastalla tai käsivispilällä. Ei tarvitse vatkata. Lisää jauhoseos joukkoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Älä vaivaa.

Taikina on tässä vaiheessa melko löysää, joten anna sen olla kelmuun käärittynä ainakin tunnin verran jääkaapissa. Kokeile välillä, milloin taikina tuntuu tarpeeksi jämähtäneeltä, muttei vielä kivikovalta.

Ota taikinasta esim. ruokalusikalla paloja ja pyörittele ne palloiksi. (Omani painoivat 25 g/kpl -ja kyllä, punnitsen jokaikisen). Kaada erikoishienoa sokeria syvään kuppiin, ja pyörittele pallot siinä kauttaaltaan.

Laita pellille leivinpaperin päälle ja jätä tarpeeksi tilaa keksien välille. (Itse paistoin kerralla 9 tai 12 kpl). Paista 160 asteessa toisiksi ylimmällä tasolla noin 7-8 minuuttia. Avaa uuninluukku, vedä peltiä hieman esiin ja painele nopeasti keksejä haarukalla hieman keskeltä. Paista vielä 1-2 minuuttia. Tarkkaile paistumista, ja ota uunista ennemmin liian aikaisin kuin liian myöhään. Näiden ei tarvitse saada juurikaan väriä ja ne saavat jäädä hieman raaoiksi, se on salaisuus täydellisen pehmeisiin cookieihin.

lauantai 8. syyskuuta 2018

Mutakakku Daim-kermalla

Leivoin tällaisen ihanan mutakakun blogini 10-vuotissynttäreiden kunniaksi.

Edellisessä synttäripostauksessa ekassa kuvassa on ensimmäinen leipomani juustokakku, joka oli Daim-juustokakku. Daim on aina ollut yksi suosikkisuklaistani, ja tuon juustokakun myötä se on myös yksi minulle rakkaimmista suklaista. Ei siis ole sattumaa, että synttärikakuksi valikoitui Daimia sisältävä kakku. Ja voi miten ihana kakku tämä olikaan! ♥

Tämä on niin ihanan mehevää ja tahmaista, että aloin miettimään onko tämä sittenkään mutakakku, vai sittenkin brownie. Tää on nimittäin todella browniemainen herkku, ja HUOM: todella tuhti sellainen. Mutta sitten mietin, että mikä erottaa brownien ja mutakakun virallisesti toisistaan? Rakastan leivonnaisissa täydellisesti kuvaavia nimiä, siksi ne ovat joskus todella pitkiä. Tämä tekisi mieli nimetä mutakakku-brownieksi. Mutta olkoon nyt mutakakku :D

Daim-kermalle on kaksi eri ohjetta.

Rakastan Daim-fluffia, eli vaihtoehtoa nro 1, yli kaiken ♥ Sitä voi käyttää mihin tahansa muuhunkin, ja varsinkin sitä voi syödä ihan sellaisenaan -ja paljon! Se on silkkisen sileää ja pehmeää, ja maistuu ihanasti kauttaaltaan Daimille. Tämä mutakakku on tosin niin voimakkaan makuinen, että tämän kerman maku aavistuksen meinaa peittyä sen alle. Siksi ripottelin kuvausten jälkeen kakun päälle vielä kauttaaltaan Daim-murskaa ja tämän jälkeen kakku olikin omaan makuuni täydellinen. Sitähän voisi halutessaan lisätä myös vaahdon joukkoon.

Vaihtoehdossa nro 2 Daimit murskataan ja lisätään rouheena kermavaahtoon. Tämä on nopeampi vaihtoehto, ja sen voi tehdä juuri ennen kakun tarjoilua valmiiksi. Itse en tätä kokeillut tällä kertaa, mutta se kuulostaa myös niin herkulliselta, että halusin sen tähän alkuperäisesta ohjeesta myös lisätä.

Mutakakun reseptin nappasin Tarun taikakakut -blogista. Alunperin se on Leivotaan-lehdestä, ja sen on tehnyt Mia Öhrn. Tein itse reseptistä poikkeavan daim-kuorrutteen, mutta laitan alkuperäisenkin ohjeen tähän. Teko-ohjeisiin tein pieniä muutoksia.


Mutakakku Daim-kermalla

Mutakakku:
200 g voita
200 g tummaa suklaata
4 kananmunaa
2 dl sokeria
2 ½ dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa


Huom: Jos teet daim-kermavaahdon nro 1, aloita siitä ja tee se valmiiksi jääkaappiin edellisenä iltana ennen tarjoilua. Se vaahtoutuu vain täysin jääkaappikylmänä. Vaihtoehdon nro 2 voit tehdä juuri ennen kakun tarjoilua.

Voitele hyvin pyöreä 22-24 cm irtopohjavuoka. Leivinpaperia ei välttämättä kannata käyttää, koska tämä kakku on niin tahmaista ja pehmeää, että paperi saattaa jäädä kakkuun kiinni. Voit käyttää myös irtopohjaista piirakkavuokaa, josta kakku on helppo nostaa pois. Pohja kannattaa tehdä edellisenä päivänä ja antaa olla yön yli jääkaapissa. Tällöin vuoasta irroittaminen on helpompaa.

Laita suklaa pieninä paloina kattilaan ja mittaa voi sekaan. Sulata miedolla lämmöllä sekoitellen, kunnes seos on tasaisesti sulanutta. Älä anna kiehahtaa! Jäähdytä seosta, kunnes se on haaleaa.

Vatkaa käsivispilällä nopeasti joukkoon sokeri ja kananmunat.

Sekoita keskenään vehnäjauhot ja suola, ja lisää suklaaseokseen. Sekoita nopeasti tasaiseksi ja vältä turhaa vatkaamista.

Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteessa uunin alatasolla 14-15 minuuttia. (Omassa uunissani täydellinen aika oli 13 minuuttia). Kakku jää hieman raa'aksi ja taikina heiluu vuoassa, mutta se kuuluu asiaan. Jäähdytä kakku ja anna olla yön yli jääkaapissa.

Daim-kermavaahto, vaihtoehto 1:
3 dl vispikermaa
200 g Daim-suklaata (+ koristeluun)

Huomioi, että tämä pitää tehdä edellisenä iltana ennen tarjoilua!

Mittaa vispikerma kattilaan. Lisää daimit pieninä paloina. Lämmitä miedolla lämmöllä koko ajan sekoitellen, kunnes Daimit ovat sulaneet. Älä anna seoksen kiehahtaa missään vaiheessa, se saattaa vaikeuttaa vaahtoutumista. Tarkoitus on vain sulattaa suklaat. Tähän voi mennä jonkin verran aikaa.

Jos kaikki Daimit eivät ole sulaneet, siivilöi seos. Jäähdytä huoneenlämmössä ja anna olla jääkaapissa yön ylitse.

Vaahdota seuraavana päivänä kuohkeaksi vaahdoksi ennen tarjoilua, ja levitä tai pursota kakun päälle. Ripottele koristeeksi rouhittua Daimia.

Daim-kermavaahto, vaihtoehto 2:
2 ½ dl vispikermaa
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl tomusokeria
2 tuplapakkausta (á 56g) Daim-suklaata


Vaahdota vispikerma. Lisää samalla joukkoon siivilän läpi kaakaojauhe ja tomusokeri.

Murskaa tai rouhi Daimit ja lisää rouheesta 2/3 kermavaahdon joukkoon. Säästä loput koristeeksi. Levitä tai pursota kakun päälle.

lauantai 1. syyskuuta 2018

Kanelitytön kakkuparatiisi 10 vuotta!

Tänään on kulunut tasan 10 vuotta siitä, kun aloin pitämään leivontablogia!

Ihan uskomatonta, miten nopeasti aika kuluu. Kaikkien näiden vuosien aikana olen oppinut ihan valtavasti ja blogi on edelleen erottamaton osa mun elämää. Se on kuulunut mun arkeen jo kolmasosan mun vuosikymmenistä, ja täytin siis 30 alkuvuodesta. Olen joka päivä onnellinen siitä, että nyt leipomisesta on tullut mulle myös sivutoiminen työ! On ihan parasta tehdä teille tilauksesta leivonnaisia, tää on ehdottomasti mun suurin intohimoni ja rakastan leipomista yli kaiken ♥

Kanelitytön kakkuparatiisin tarina

Muutin tuolloin 10 vuotta sitten elokuussa 2008 pois kotoa Korpilahdelta ekaan omaan vuokrakämppääni Jämsänkoskelle Keski-Suomessa. Olin tuolloin 20-vuotias ja saanut opiskelupaikan ravintolakokki-koulusta. Vuotta aiemmin olin käynyt Jyväskylässä kansainvälispainotteisen talouskoulun ja saanut sieltä hurjan kipinän alalle, ja varsinkin leipomiseen. Leivoinkin tuon vuoden aikana todella paljon. Lähin leipuri-kondiittorikoulutus oli kuitenkin Jyväskylässä, jonne en halunnut muuttaa, joten mietin että pääseehän kokkinakin keittiöön hääräämään.

Olin tuon kesän aikana löytänyt tieni Vuodatuksen leivonta- ja ruokablogeihin, joita ei tuohon aikaan ollut todellakaan montaa. Aloin seuraamaan näitä, luin jokaisen blogin läpi yötä myöten ja jäin aina odottamaan uusia postauksia. Ihailin silmät suurina yli kaiken upeita kakkuja ja muita leivonnaisia, joista bloggaajat lisäsivät kuvia ja reseptejä. Olin löytänyt ihan uuden maailman.

Se oli tämä päivä silloin 10 vuotta sitten, kun istuin upouudella läppärilläni ja manasin jälleen pätkivää mokkulaani. Menin Vuodatuksen sivuille ja mietin josko minäkin perustaisin oman blogini. Sitten lähti käsistä. Sinne piti saada heti kaikki ikinä tekemäni leivonnaiset, osasta oli kuvat ja osasta ei. Reseptin lisäsin kaikista. Olin saanut pari vuotta aiemmin ylioppilaslahjaksi vanhemmiltani ihkaensimmäisen digikameran, jolla olin joitakin kuvia leipomuksistani napsinut.

En koskaan tee mitään harkitsematta ja miettimättä perinpohjin. Niin kävi myös blogin nimen kanssa. Istuin varmaan 3 tuntia säkkituolissani läppäri nenän edessä nimeä miettien. Pyörittelin vaikka mitä nimiä, harmi ettei tullut laitettua niitä mihinkään ylös. Oli ne niin älyttömiä. Mutta sitten jostain tuli mieleen suuri rakkauteni kaneliin, kanelileivonnaisiin ja korvapuusteihin. Siitä sitten jotenkin keksin itselleni nimen Kanelityttö. Halusin kuitenkin liittää nimeen myös leipomisen jotenkin, mutta halusin sen olevan vähän erilainen kuin esim. vaan Kanelitytön kakut. Tunsin olevani niin innoissani ja paratiisissa tästä löytämästäni omasta jutusta, että siitä se sitten tuli: Kanelitytön kakkuparatiisi. Halusin oppia tekemään yhtä upeita kakkuja kuin muutkin, ja toivoin nimen vielä joskus kuvastavan sitä.

Vastavuoroisuus oli aivan upeaa blogimaailmassa varsinkin tuohon aikaan ennen somea. Toisten blogeja kommentoitiin ahkerasti ja linkiteltiin omaan blogiin linkkilistaa muiden blogeista. Oon niin onnellinen siitä, että oon saanut kokea myös sen ajan ennen kuin kaikki menivät sekaisin sosiaalisista medioista. Mutta nykyaikakin on ihan mielettömän hienoa ja upeaa, oon tutustunut Instagramin ja Facebookin kautta niin moniin ihaniin ihmisiin, joista muutamista on tullut rakkaita ystäviäkin.

Ehdin pitää blogia Vuodatuksessa useamman vuoden, ennen surullisenkuuluisaa Vuodatuksen kuvien katoamista... En muista minä vuonna se oli, jotain välillä 2010-2012, mutta joka tapauksessa Vuodatuksesta katosivat jonkun kovalevy-minkälie -ongelman takia kaikki elokuun 2009 jälkeen lisätyt kuvat. Kyllä muuten oli aikamoinen ylläri aamulla! Vain tekstit jäivät jäljelle.

Kuten moni muukin, myös minä mietin hetken jatkanko enää blogin pitämistä. Monet menettivät kuvansa ikuisiksi ajoiksi, olen niin surullinen heidän puolestaan edelleen. Mutta minulla on onneksi aina ollut kaikki valokuvani myös tietokoneella ja useammassa paikassa varmuuskopioina. Niinpä rakensin blogini uudestaan. Päiväsin niitä taaksepäin 2009-vuoden alkuun, koska se oli selkeämpää. Alkoi uusi aikakausi ja olen kyllä tykännyt Bloggerin käyttämisestä Vuodatusta enemmän.

Kaikkien blogivuosien aikana olen ehtinyt tehdä rakkaasta harrastuksestani ammatinkin. Kokkikoulu jäi lopulta kesken vuoden jälkeen, koska ruoanlaitto ei kuitenkaan ollut se mun juttuni ja sen opiskelu tuntui turhalta, kun halusin vain leipoa kakkuja. Opiskelin sen sijaan leipuri-kondiittoriksi oppisopimuksella Elosen leipomolla Jämsässä. Valmistuin vuonna 2013. Rehellisyyden nimissä on tosin sanottava, että olen itse tekemällä, itse opettelemalla ja muiden blogeja lukemalla oppinut enemmän leipomisesta ja kakkujen koristelusta, kuin isossa tehdasleipomossa koko kahden vuoden aikana. Sain kuitenkin paljon hyviä vinkkejä ihan SM-tason kondiittoreilta.

Lisäksi olen tehnyt paljon muutakin keittiö-, leipomo-, kahvila- ja ravintolatyötä. On tiiättekö niin parasta, kun on vihdoin löytänyt sen oman juttunsa ja tekee sitä täydestä sydämestä. Olen välillä tehnyt muutakin, esim. ollut raksasiivoojana, hotellivirkailijana, ym. Mutta leipomista ei voita mikään! Blogi on pysynyt aina vaan mukana ja suurimman osan ajasta sitä on päivitetty minipienissä keittokomeroissa. Nykyisessä asunnossamme on onneksi vihdoin edes hieman isompi keittiö. Muutettiin vuosi sitten keväällä 2017 Jämsänkoskelta Tampereelle, ja se on ollut yksi parhaista päätöksistä.

Kaikki nämä vuodet myös teitä lukijoita ja seuraajia Facebookissa ja Instagramissa on tupsahdellut aina vaan lisää. Haluan kiittää jokaista siellä ruudun toisella puolella, on ollut ihan parasta jakaa leivonnaisia teidän kanssa! ♥ Kiitos kaikista ihanista viesteistä ja kommenteista, joita saan aina kasapäin! Vastaan aina jokaikiseen, olen aina yhtä otettu ja ylikuplivan iloinen niistä. Kiitos jokaiselle, jotka reseptejä testattuanne laitatte kuvia omista luomuksistanne! ♥ Niitä on aivan ihana katsoa, ja tunnen ihan mieletöntä iloa siitä, että haluatte jakaa niitä kanssani. Kiitos myös kaikille teille, jotka olette tehneet kakkutilauksia aloitettuani kotileipomotoiminnan! ♥ Olen saanut niin ihanaa palautetta kakuistani, että pakahdun aina kiitollisuudesta ja onnesta niitä lukiessani. Menen kertakaikkiaan sanattomaksi joka kerta.

Ja lisäksi haluan myös kiittää vanhempiani, joita ilman en olisi pystynyt vielä aikoihin aloittamaan tilausleipomo-toimintaani! ♥ Sain alkuvuodesta 30-vuotislahjaksi ikioman ensimmäisen yleiskoneeni, jota ilman en tulisi enää toimeen. Lisäksi taloudellinen tuki on ollut korvaamatonta. Suuri kiitos kuuluu myös pikkuveljelleni, joka on vuosikaudet jo yrittänyt saada mua aloittamaan tilausleipomotoiminnan! ♥ Veljeni opiskelee yrittäjäjuttuja, ja olen saanut loputtomasti loistavia vinkkejä ja neuvoja. Monet blogin vanhemmista kuvista ovat myös veljeni ottamia, niistä myös kiitos. Ja lopuksi vielä kiitos miesystävälleni, jonka kanssa ollaan oltu yhdessä tänä vuonna 9 vuotta! ♥ Hän on nähnyt melkein koko blogiurani ihan läheltä, ollut mukana arjessa onnistumisen riemunkiljahduksissa ja myös niinä hetkinä, kun pilalle menneet leivonnaiset ovat kaataneet maailmani. Kiitos että olet siinä! ♥

Lopuksi vielä kiitos kaikille leivonnaisiani syöneille kärsivällisyydestä, kun herkkujen syömistä on juhlapöydässä aina joutunut odottamaan kuvausten ajan... ♥ :D

Ajattelin tähän loppuun vähän pölyttää resepti- ja kuva-arkistojani blogiurani varrelta. Lisään myös linkit resepteihin, jos ne blogistani löytyvät.

Hetkiä vuosien varrelta

Tässä ihkaensimmäinen koskaan leipomani paistettu juustokakku. Ohjeen olen napannut ekasta ostamastani kakkukirjasta. Tämä daim-juustokakku on edelleen yksi suosikeistani, sitä vaan ei ole tullut aikoihin leivottua. Tuolloin leivoin sitä aina. Tämä reseptien pölytys onkin näköjään loistava tapa tuoda mieleen uudestaan vanhoja reseptejä.


Tämä banaani-aurinko taas oli ensimmäinen koskaan tekemäni liivatteella hyydytetty juustokakku. Ja se tottatosiaan huomattiin pian, muutama minuutti tämän kuvan ottamisen jälkeen tämä kakku levisi armotta pitkin pöytää :D Eipä ollut ihan onnistunut se kokeilu.


Myyjäisiin koristelemani piparkakkutalo syksyltä 2007 talouskoulusta.

 
Nämä toffeiset suklaamuffinssit olivat ensimmäiset koristelemani muffinssit.

 
Ensimmäisen tilauskakkuni kanssa vuonna 2009 kävi näin, hups! Ei kannattaisi pyörähtää pursotinpussin kanssa liian lähellä kakkua, varsinkaan jos juhlat alkavat ihan pian.


Ja tältä näytti samainen kakku ylhäältä katsottuna. Älkää hyvät ihmiset pursottako liian pienellä tyllalla!


Ja tässä, haha en kestä, mun ensimmäinen marsipaanihahmoni vuodelta 2009 :D


Koripunos-pursotus oli kova sana punos-tyllien tullessa ekan kerran markkinoille. Niin sitä katsoo kakkujaan vuosien jälkeen ihan eri silmällä, nyt en ole yhtään iloinen siitä, että tämä kakku meni jonkun ristiäisiin.


Tässä on sellainen resepti, joka oli todella suuri hitti Vuodatuksen aikoina! Nimittäin omar-kinuskipalat. Pitäisi ehdottomasti leipoa tätä todella pitkästä aikaa.


Ensimmäinen marsipaaniruusuni vuodelta 2010... :D


 Pikkuveljeni rippikakku kesältä 2010.

 
Ja tottakai tässä pitää mainita blogin alkuvuosien kaikista suurin hitti: banoffee! ♥ Linkissä kuitenkin uusin käyttämäni resepti. Banoffee lähti leviämään blogeissa tuolloin räjähdysmäisesti. Yht'äkkiä kaikki tekivät sitä ja ihmeteltiin, että mitäs se sellainen kondensoitu maito on ja mistä sitä saa ja pitääkö sitä tosiaan keittää 3 tuntia. Silloin sitä ei todellakaan saanut kuin muutamasta paikasta, koska kaupat eivät tienneet mistään banoffeesta. Nykyisin tilanne on onneksi toinen, ja minusta on ihanaa, että banoffeeta edelleen rakastetaan niin paljon. Se on yksi nostalgisimmista ja edelleen rakkaimmista resepteistä minulle.


Pienten pullien leipominen ei oo koskaan kuulunut vahvuuksiini, eikä myöskään pitkojen.


Näiden pitäisi olla käpyleivoksia, mutta apua siili näistä tulee ennemmin mieleen :D Ei ollut vielä tuolloin vuonna 2011 hajuakaan näiden oikeaoppisesta leikkaamisesta. En tuolloin tiennyt, että tulisin näitä Elosella leikkaamaan tuhansia muutaman vuoden päästä...

 
Vuonna 2011 leivontablogeissa kohistiin tästä paholaisen piirakasta.


2012 ruusut alkoivat jo muistuttaa ruusuja, edes sinnepäin.


Kasattiin vähän sokerilla piparkakkutaloa veljen kanssa...


Daim-valkosuklaakakku on aina ollut yksi suosikkiresepteistäni.


Rakkain mustikkareseptini on ehdottomasti aina ollut tämä: mustikkamuffinssit kanelicrumblella.

 
Ensimmäisen junakakkuni sain kunnian tehdä kaverini pojan 1-vuotissynttäreille vuonna 2013.


Tässä vaiheessa kaikenlaista kakunkoristelutavaraa alkoi kummasti kertyä aina vaan lisää ja lisää.

 
 Raakoja ja muuten epäonnistuneita kakkuja on tullut näiden vuosien aikana otettua uunista ulos lukemattomia määriä. Monesti kysytään, että eikö mulla koskaan epäonnistu mikään. Voi kyllä epäonnistuu, ja yleensä aina juuri silloin kun olisi kaikista tärkeintä onnistua täydellisesti.


Monta vuotta etsittyäni löysin vihdoin syksyllä 2014 sen maailman parhaan amerikkalaisten suklaahippucookieiden reseptin. Näistä kuva alla. Kolme vuotta myöhemmin löysin kuitenkin ohjeen, joka niukasti päihitti myös tämän ikisuosikkireseptini. Se löytyy täältä.

  
2014 väsäsin ensimmäisen pikeerikuusen piparitalon pihaan.


Uunidonitsivillitys alkoi keväällä 2015. Kaupat eivät tienneet tähän varautua ollenkaan, ja donitsipellit pääsivät loppumaan monista paikoista tyystin. Tässä alla ensimmäiset omat donitsini.


Aarrearkku-kakku vuodelta 2015.


Mulla on ikuisuusprojekti, nimittäin saada korvapuusteista joskus vielä täydellisiä. Se päivä ei ole vielä tähänkään päivään mennessä koittanut.

 
Kinuski-piparihyydykekakusta tuli hitti jouluna 2015.


Ensimmäinen mustikkaseeprani, joka muistutti enemmänkin punakaalia.


Viiden vuoden jälkeen ruusut näyttävät vihdoin ruusuilta.


Salted caramel cheesecake -piirakka sai kaikki ihmiset sekaisin ensimmäisen kerran kesällä 2016. Ja kyseessähän ei ole itse kehittelemäni resepti. Se vaan sattui lähtemään hurjaan lentoon julkaistuani tämän kuvan ensimmäisen kerran blogini Instagramissa.


Jouluna 2017 tämä lumihiutalein koristeltu kardemumma-kahvikakku ihastutti ihmisiä.


Ja on tällä piparkakkutalojen sarallakin tapahtunut jotain kehitystä, jos vertaa tätä viime vuonna tehtyä tuohon alussa olleeseen 11 vuotta sitten tehtyyn taloon :D


Ja laitetaan vertailun vuoksi tähän vielä yksi näistä viimeisimmistä kakuistakin.

 
Tässä nyt muutamia poimintoja näiden 10 vuoden varrelta.

Nämä ovat olleet upeat 10 vuotta. Bloggaaminen jatkuu edelleen ja tilausleipomotoiminta jatkuu edelleen. Tilausleipomotoiminnan aloittaminen juuri tänä vuonna on ollut täydellinen tapa juhlistaa blogin pyöreitä vuosia, ja samalla omianikin. Sen suuremmin en aio kuitenkaan juhlia, enkä ota koskaan tällaisista mitään stressiä että nyt pitäis olla paljon sitä ja paljon tuota. Rakastan arkea ja sen pieniä iloja. Mutta jotain herkkua kuitenkin leivoin, tottakai. Sen verran voin paljastaa, että siitäkin löytyy Daimia ;)

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti, se on aika hurja saavutus, sillä tästä tulikin aika pitkä postaus! ♥

perjantai 31. elokuuta 2018

Kinder-piirakka (pellillinen)

Oon tehnyt nyt lähiaikoina paljon kinder-juustokakkuja överikoristelulla tilauksesta. Tällä kertaa pääsin pitkästä aikaa tekemään myös kinderpiirakkaa. Rakastan tän piirakan koristelemista!

Tässä on ihan supermehevä pohja, joka on todella nopea ja helppo tehdä. Ainekset sekoitellaan yhteen ihan puukauhalla, tai mitä työvälinettä nyt haluaakaan käyttää. Päälle tulee ihana kondensoidulla maidolla maustettu kuohkea voikreemi tuomaan kindermäisyyttä. Ja kuorrutteeksi tietysti suklaata. ♥



sunnuntai 26. elokuuta 2018

Banaani-juustokakkupiirakka kinuskilla

Tässä piirakassa yhdistyy kolme mun suosikkia: banaanikakku, juustokakku sekä kinuski. Olen tästä piirakasta haaveillut jo useamman vuoden, ja vihdoin sain aikaiseksi näitä kokeilla, kun sukua kokoontui vanhempieni mökille viettämään venetsialaisia ja harjannostajaisia.

Tää oli ihan älyttömän mehevää ja ihanaa ♥ Paiston kanssa saakin olla tarkkana, tätä ei kannata missään nimessä paistaa liian kuivaksi. Jos tikkuun ei enää tartu mitään tai siihen jää enää kosteita murusia, älä paista enää varman päälle. Banaanikakku on aina ollut mulle yksi rakkaimmista leivonnaisista, se on lapsuudesta asti ollut mun suosikkini ja leivon sen aina äitini salaisella reseptillä. Tässä piirakassa banaanikakkuosio on ihanan mausteinen. Juustokakku taikinan seassa mehevöittää tätä entisestään ja kinuski päällä kruunaa kokonaisuuden. Voisi kuvitella tämän olevan todella makeaa, mutta monet sanoivat yllättyneensä positiivisesti, kun niin ei ollutkaan.

Tämä oli mielestäni mukavan syksyinen leivonnainen, samoin kuin esimerkiksi porkkanapiirakasta tulee ihana syksyfiilis :) Oon ehdottomasti ihan syksyihminen!

Kinuskikuorrutteesta tuli hieman läpikuultava, koska en voinut käyttää valkosuklaata, sillä tästä piti tulla laktoositon. Valkosuklaa olisi varmasti paksuntanut kuorrutetta. Makuun tämä ei kuitenkaan vaikuttanut.

Resepti pienin muutoksin Kakkutaikuri -blogista.


Banaani-juustokakkupiirakka kinuskilla


Banaanikakku:
375 g ruokokidesokeria
5 munaa
500g (n. 6 kpl pieniä) tummuneita banaaneja
6 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
3 dl rypsiöljyä
1 rkl kanelia
(ripaus inkivääriä ja neilikkaa
1 tl kardemummaa)
3/4 tl suolaa


Laita kaikki ainekset yleiskoneen kulhoon ja vatkaa lapavatkaimella tasaikseksi massaksi. Anna koneen pyöriä pari minuuttia keskinopeudella, jotta massaan saadaan hieman ilmaa. Jos sinulla ei ole yleiskonetta, sama onnistuu myös sähkövatkaimella.

Levitä puolet seoksesta pellille leivinpaperin päälle ja anna lopun odottaa kulhossa juustokakkutäytteen teon ajan.

Juustokakku:
250 g maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 muna
½ dl kermaa
1 dl sokeria
1 rkl maizenaa
2 rkl sitruunamehua

Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa. Älä vatkaile turhia.

Tiputtele lusikalla isoina lusikallisina puolet juustokakkumassasta sinne tänne banaanimassan päälle.

Tee samoin lopulle banaanikakkumassalle ja sen jälkeen juustokakkumassalle, kunnes kaikki on käytetty. Halutessasi voit kevyesti marmoroida pintaa esim. veitsen kärjellä, mutta älä sekoita massoja liikaa tai niitä ei enää erota toisistaan.

Paista uunin keskitasolla (omassa 4-tasoisessa uunissani 2. ylhäältä) 175 asteessa noin 20-25 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla jo 20 minuutin jälkeen, ja ota uunista heti kun tikkuun ei enää tartu mitään tai siihen jää korkeintaan kosteita murusia. Anna jäähtyä täysin ennen kuorruttamista.

Kinuskikuorrute:
150 g fariinisokeria
150 g tomusokeria
300 g kuohukermaa
2 riviä Pandan valkosuklaata


Keitä sokereita ja kermaa, kunnes seos on melkein valmista kinuskia. Tähän kuluvaa aikaa ei voi täysin sanoa, koska se riippuu käytettävästä kattilasta ja kiehumislämpötilasta. (Itse testaan kinuskin rakennetta tiputtamalla kinuskia lusikkaan ja kääntelemällä sitä. Jos se pysyy hyvin kasassa ja ei valu enää niin paljoa, se on valmista. Voit kokeilla välillä myös tiputtaa pisaroita piirakkapohjan päälle, kinuski nimittäin ei saisi imeytyä siihen).

Anna jäähtyä hetki ja lisää joukkoon valkosuklaa rouheena. Anna suklaan sulaa ja sekoita nopeasti, mutta vispaamatta, tasaiseksi.

Kaada kinuski piirakan päälle ja levitä nopeasti paletilla tasaiseksi kerrokseksi. Huomioi, että kuorrute jähmettyy nopeasti.